Henkilöstötilat ja ruokailutila työpaikalla — mitä laki vaatii

Työturvallisuuslain 48 § velvoittaa järjestämään henkilöstötilat ja ruokailumahdollisuuden. Mitä laki vaatii, mitä se ei vaadi, ja miksi laissa ei ole metrimäärää.

Työnantajan on järjestettävä työntekijöille henkilöstötilat, ja niihin kuuluu mahdollisuus ruokailuun. Velvoite tulee työturvallisuuslaista, ei työehtosopimuksesta. Tällä sivulla käydään läpi mitä laki tarkalleen vaatii, mitä se ei vaadi, ja mikä ratkaisu toimii silloin kun lähellä ei ole ruokalaa.

Mitä laki vaatii

Velvoite perustuu työturvallisuuslain (738/2002) 48 §:ään ja valtioneuvoston asetukseen työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003), jonka 4 § käsittelee henkilöstötiloja. Työturvallisuuskeskus on julkaissut näiden säädösten soveltamisesta oppaan "Henkilöstötilat", josta löytyvät yksityiskohtaiset vaatimukset tilojen mitoitukselle ja varustelulle.

Tilojen riittävyys ja varustelu riippuvat työn luonteesta ja työntekijöiden määrästä. TTK:n opas kuvaa käytännön tason näin:

• Mitoitus: ruokailutilaa noin yksi neliömetri työntekijää kohti, laskettuna suurimman kerrallaan ruokailevien määrän mukaan — ei koko henkilöstön mukaan, jos tauot on porrastettu.
• Riittävä määrä ruokailutilaa, jossa on asianmukaisia pöytiä ja selkänojallisia istuimia. "Selkänojallisia" on oppaassa erikseen mainittu; baarijakkara ei siis ole ratkaisu.
• Jääkaappi ruoan ja juoman säilyttämistä varten.
• Mikroaaltouuni.
• Pöytätilaa.
• Käsienpesumahdollisuus.
• Suosituksina (ei vaatimuksina) kahvin- ja vedenkeittimet sekä astianpesukone.

Nämä ovat oppaan kuvauksia säädösten soveltamisesta, eivät suoria lainkohtia. Oman työpaikan tilanteen ratkaisee asetus, opas ja tarvittaessa työsuojeluviranomainen — erityisesti jos työ on vuorotyötä, likaista tai tehdään useassa toimipisteessä.

Mitä laki EI vaadi

Tämä kannattaa sanoa suoraan, koska aiheesta kirjoitetaan verkossa paljon epätarkkaa. Laki velvoittaa järjestämään TILAN, ei ruokaa. Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota aterioita, ylläpitää keittiötä eikä palkata ruokailuhenkilökuntaa. Myyntiautomaatti, älykaappi tai mikä tahansa ruoan myyntipiste ei siis täytä lakisääteistä velvoitetta — se vastaa eri kysymykseen.

Me myymme älykaappeja, ja sanomme tämän silti näin selvästi: jos joku myy sinulle laitteen "lakisääteisen velvoitteen ratkaisuna", kysy häneltä mihin pykälään hän viittaa.

Riittääkö älykaappi ja mikroaaltouuni?

Tämä on tilaa suunnittelevan yleisin kysymys, ja rehellinen vastaus on ei — mutta syy ei ole se mitä useimmat luulevat.

Oppaan listassa jääkaappi on siellä, jotta työntekijä voi säilyttää OMAA ruokaansa ja juomaansa. Myyntikaappi ei ole sitä: se on lukittu myyntipiste, eikä työntekijä laita omia eväitään sinne. Kaappi siis täydentää ruokailutilaa, ei korvaa listan jääkaappia. Mikroaaltouuni sen sijaan on listalla juuri sellaisena kuin se on, ja sen voi hoitaa mikrolla.

Vaikka kaappi ja mikro olisivat paikallaan, listasta jäävät yhä tila itse, noin neliömetri ruokailijaa kohti, pöydät ja selkänojalliset istuimet sekä käsienpesumahdollisuus. Kaappi ratkaisee eri ongelman: sen että tilassa on ruokaa. Se on käytännössä se asia, joka ratkaisee käytetäänkö taukotilaa — mutta se on eri kysymys kuin velvoitteen täyttäminen.

Milloin ruokailutilan tarvetta voi pienentää

TTK:n opas kuvaa yhden tilanteen, jossa tarvetta voi pienentää: jos työntekijät voivat käyttää järjestetysti ulkopuolisia ruokailupalveluja ruokataukonsa aikana, ruokailutilojen määrää voidaan vastaavasti pienentää. Ratkaisevaa on sana "järjestetysti" — kyse on järjestetystä mahdollisuudesta, ei siitä että lähistöllä sattuu olemaan lounaspaikka.

Etäisyys: laissa ei ole metrimäärää

Moni muistaa säännön muodossa "työpaikan lähellä on oltava ravintola tietyn matkan päässä". Sääntö on olemassa, mutta ei tuossa muodossa: laissa eikä asetuksessa ole metrimäärää eikä minuuttirajaa.

TTK:n opas asettaa mittariksi käytännön käytettävyyden: jos työpaikkaruokala on niin etäällä työskentelypaikoista, etteivät työntekijät voi sitä tauoillaan käyttää, on varattava muuta oleskelutilaa. Mittari on siis "ehtiikö työntekijä sinne tauollaan ja takaisin", ei kilometri. Käytännössä sama asia arvioidaan eri tavalla kolmen vuoron tehtaalla ja toimistossa, jossa lounastauko on tunti.

Käytännössä: millainen taukotila tulee käyttöön

Säädösten täyttäminen ja tilan käyttöön saaminen ovat kaksi eri asiaa. Olemme toimittaneet kaappeja työpaikkojen taukotiloihin vuosia, ja käyttämättömissä taukotiloissa toistuvat samat syyt.

• Tilassa ei ole mitään syötävää. Eväsleipä kotoa toimii kerran, ei joka päivä, ja silloin porukka lähtee ulos tai jättää tauon väliin.
• Tila on väärässä paikassa. Jos taukotilaan on pidempi matka kuin ulko-ovelle, sinne ei mennä.
• Tila on kalustettu vain muodon vuoksi. Yksi pöytä ja neljä tuolia kahdellekymmenelle ihmiselle ei ole taukotila vaan merkintä pohjapiirustuksessa.
• Vuorot eivät osu yhteen tilan koon kanssa. Jos tauot on porrastettu, tila mitoitetaan porrastuksen mukaan eikä koko henkilöstön mukaan — tai päinvastoin, jos porrastusta ei ole.

Mihin myyntiautomaatti sopii tässä

Älykaappi vastaa toiseen kysymykseen: onko tilassa ruokaa silloin, kun lähellä ei ole ruokalaa. Tämä on käytännössä juuri se tilanne, jonka TTK:n opas kuvaa: ruokala on liian kaukana tauolla käytettäväksi, joten tilaa on varattava — mutta tila ilman ruokaa ei ratkaise työntekijän ongelmaa.

Kaappi on jääkaapin kokoinen, tarvitsee sähköpistokkeen ja verkkoyhteyden, eikä vaadi keittiötä, vesipistettä tai henkilökuntaa. Moi Store tuo kaapin, täyttää sen ja vastaa ylläpidosta; palvelumallissa toimipaikka ei maksa kaapista.

• Myyntiautomaatti yritykselle: näin palvelu toimii
• Palvelukonseptit: Worklife, Hotel, Active ja Public Edition

Pyydä tarjous taukotilaan

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet ja vastuunrajaus

• Työturvallisuuslaki 738/2002, 48 § (henkilöstötilat)
• Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003, 4 §
• Työturvallisuuskeskus: Henkilöstötilat — Opas henkilöstötilasäädösten soveltamisesta työpaikoilla (mitoitus- ja varustelukuvaukset, ruokailutilaa koskeva osuus)

Tämä sivu on laadittu yllä mainituista julkisista lähteistä eikä ole oikeudellista neuvontaa. Moi Store ei ole lakiasiantuntija. Oman työpaikan velvoitteet kannattaa varmistaa asetuksesta, TTK:n oppaasta ja tarvittaessa työsuojeluviranomaiselta. Emme myöskään ota tällä sivulla kantaa ruokailuetujen verokohteluun — se on kirjanpitäjän ja Verohallinnon ohjeistuksen asia.

• Kuka Moi Store on
• Ota yhteyttä