Myyntiautomaatti julkisiin tiloihin
Sairaalan vuorotyö, kampuksen kaudellisuus ja julkisen hankinnan kysymykset — mitä miehittämätön myyntipiste julkisessa tilassa ratkaisee.
Julkisessa tilassa ruoan kysyntä ei lopu silloin, kun kantiini menee kiinni. Sairaalassa on vuorotyötä, kampuksella luentoja aamusta iltaan, virastossa ja asemalla ihmisiä jotka eivät ehdi minnekään. Tällä sivulla käydään läpi mihin miehittämätön myyntipiste julkisessa tilassa sopii, mitä vuorotyö tarkoittaa käytännössä ja miten hankinta yleensä etenee.
Vuorotyö on se kohta, jota muut eivät huomioi
Sairaala ei sulje ovia illalla. Yövuorossa oleva hoitaja on yhtä lailla asiakas kuin päiväkävijä, mutta hänen kohdallaan yksikään henkilöstöravintola ei ole auki. Sama pätee päivystykseen, vartiointiin, kiinteistöhuoltoon ja mihin tahansa toimintaan, joka jatkuu kellon ympäri.
Tämä on julkisen tilan tärkein ero yritysasiakkaaseen. Toimistossa kysyntä loppuu kun ihmiset lähtevät kotiin; sairaalassa se ei lopu, se vain ohenee ja siirtyy. Ohut mutta yhtäjaksoinen kysyntä on juuri se, mitä miehittämätön piste palvelee ja mitä miehitetty ei pysty palvelemaan.
Toinen ryhmä ovat vierailijat ja saattajat. He eivät ole talon väkeä, he eivät tunne rakennusta ja he ovat usein siellä pitkään ja odottaen. Heille myyntipiste on palvelua, ei myyntiä — ja se on argumentti, joka toimii julkisella puolella paremmin kuin kate.
Kampus: kysyntä on kaudellista ja se on hyväksyttävä
Oppilaitoksessa ja kampuksella kysyntä seuraa lukuvuotta. Kesällä se laskee, koska talo tyhjenee. Tämä ei ole ongelma vaan suunnittelukysymys: piste kannattaa mitoittaa lukuvuoden mukaan ja hyväksyä hiljainen kausi, ei yrittää tasoittaa sitä valikoimalla.
Käytännön seuraus valikoimaan: tuoretuote, jonka säilyvyys on päiviä, on kaudellisessa kohteessa herkempi hävikille kuin tasaisessa kohteessa. Jos kohde on selvästi kaudellinen, huoneenlämpöinen tai pakastevalikoima kestää vaihtelun paremmin — pakasteen säilyvyys lasketaan kuukausissa.
Koulussa valikoimaan vaikuttaa myös oppilaitoksen oma ravitsemuslinjaus. Emme kirjoita tähän mitä siihen kuuluu, koska se on laitoksen oma päätös ja siihen liittyvät suositukset ovat asia, jota emme ole tarkistaneet. Käytännössä se tarkoittaa, että valikoima sovitaan yhdessä eikä tuoda valmiina.
Miten julkinen hankinta yleensä etenee
Julkisella puolella ostaja ei tyypillisesti ole yksi ihminen joka hyväksyy tarjouksen, vaan hankintayksikkö joka noudattaa omaa menettelyään. Menettely ja sen vaatimukset riippuvat hankinnan koosta ja luonteesta, ja hankintayksikkö tuntee ne paremmin kuin me — emme kirjoita tähän kynnysarvoja tai sääntöjä, koska ne ovat juuri sitä tietoa, jota ei pidä antaa varmistamatta.
Se mitä me voimme tehdä, on olla valmiina siihen että kysymykset tulevat kirjallisina ja vertailtavassa muodossa. Nämä ovat ne kohdat, jotka julkisessa hankinnassa käytännössä kysytään — ja jotka on hyvä olla mietittynä ennen kuin kilpailutus alkaa.
- Kumpi osapuoli on elintarvikealan toimija ja kumpi rekisteröi toiminnan.
- Kuka vastaa lämpötilaseurannasta ja missä muodossa tiedot ovat saatavilla tarkastukseen.
- Vikatilanteen vasteaika ja mitä kaapin sisällölle tapahtuu sillä välin.
- Sähkönkulutus ja kummalle osapuolelle sähkö laskutetaan.
- Laitteen mitat, painot ja mahtuuko se sisään olemassa olevista ovista ja hisseistä.
- Sopimuksen kesto, irtisanominen ja mitä tapahtuu laitteelle sopimuksen päättyessä.
- Saavutettavuus: ulottuvuus ja käytettävyys myös pyörätuolilla.
Viimeinen kohta kannattaa nostaa erikseen, koska se jää yksityisellä puolella usein huomiotta mutta julkisessa tilassa se on itsestään selvä vaatimus.