Työpaikka ilman henkilöstöravintolaa
Lähes jokainen teksti henkilöstöravintolasta olettaa, että sellainen voidaan perustaa. Mitä vaihtoehtoja on, kun ei voida — ja milloin älykaappikin on väärä vastaus.
Henkilöstöravintolasta kirjoitetaan Suomessa paljon, ja lähes jokainen teksti lähtee samasta oletuksesta: että sellainen voidaan perustaa. Mitoitus, ulkoistaminen, ruokalista, työhyvinvointi, rekrytointietu. Kaikki tarpeellisia kysymyksiä — mutta vain niille taloille, joissa keittiö on ylipäätään mahdollinen.
Valtaosassa suomalaisia työpaikkoja se ei ole. Väkeä on liian vähän, tila ei taivu keittiöksi, vuokrasopimus ei salli sitä, tai talossa ollaan vuoroissa eikä yhtä lounasaikaa ole olemassa. Tämä kirjoitus on niille taloille: mitä vaihtoehtoja oikeasti on, mitä kukin niistä ratkaisee, ja mitä ei.
Milloin henkilöstöravintola ei ole vaihtoehto
Syyt ovat useimmiten käytännöllisiä, eivät periaatteellisia. Nämä toistuvat:
- Väkeä on liian vähän, jotta keittiö saisi päivässä tarpeeksi annoksia kattaakseen henkilöstökulunsa.
- Tilassa ei ole rasvanerotusta, ilmanvaihtoa tai vesipisteitä siihen, mitä ammattikeittiö vaatii — eikä vuokrasopimus salli niiden rakentamista.
- Talossa tehdään vuorotyötä, jolloin yhtä lounasaikaa ei ole ja keittiö olisi auki väärään aikaan.
- Kävijämäärä vaihtelee päivittäin niin paljon, ettei mitoitusta voi tehdä.
- Toimipisteitä on useita ja jokainen niistä on yksinään liian pieni.
Huomio kannattaa kiinnittää siihen, että yksikään näistä ei ole ratkaistavissa paremmalla ruokalistalla tai paremmalla kumppanilla. Ne ovat rakenteellisia.
Mitä vaihtoehtoja oikeasti on
Käytännössä vaihtoehtoja on viisi, ja useimmissa taloissa käytössä on jo kaksi tai kolme yhtä aikaa — usein ilman että sitä on koskaan päätetty.
- Omat eväät. Ilmainen työnantajalle, toimii hyvin — kunnes joku ei ehtinyt tehdä niitä aamulla. Vaatii jääkaapin, mikron ja paikan syödä.
- Lähiravintolat. Ei vaadi työnantajalta mitään, mutta vie ovelta ovelle usein enemmän aikaa kuin taukoon on varattu, ja katoaa kokonaan jos sijainti on väärä.
- Lounasedut. Moni työnantaja käyttää näitä. Miten ne toimivat ja mitä niistä seuraa, on oma kysymyksensä eikä kuulu tähän tekstiin.
- Ruokalähetit ja valmisateriatoimitukset. Joustava, mutta jokainen tilaus on erillinen päätös ja hinta näkyy syöjälle joka kerta.
- Itsepalvelupiste: automaatti tai älykaappi. Auki silloin kun talo on auki, ei vaadi keittiötä eikä henkilökuntaa paikalle.
Mitä kukin ratkaisee ja mitä ei
Vaihtoehtoja on turha vertailla yleisesti; ne ratkaisevat eri ongelmaa. Selkein tapa valita on kysyä, mikä teidän talossanne menee tällä hetkellä pieleen.
- Jos ongelma on AIKA — tauko ei riitä ulos menemiseen — silloin ratkaisu on talon sisällä oleva vaihtoehto, ei parempi lähiravintola.
- Jos ongelma on AIKATAULU — työtä tehdään iltaisin, öisin tai vuoroissa — silloin ratkaisu on jokin, joka ei ole kiinni silloin kun väki on paikalla.
- Jos ongelma on ENNAKOIMATTOMUUS — tänään kaksikymmentä, huomenna viisi — silloin ratkaisu on jokin, jonka kustannus ei ole kiinteä.
- Jos ongelma on LÄMMIN RUOKA usealle kymmenelle päivittäin, silloin ratkaisu on keittiö. Sitä ei korvaa laite, ja on rehellisempää sanoa se heti.
Milloin älykaappi on väärä vastaus
Myymme älykaappeja, joten tämä lista kuuluu tähän tekstiin enemmän kuin mikään muu. Näissä tilanteissa kaappi ei ole se, mitä tarvitsette:
- Väkeä on hyvin vähän ja lähes kaikki lähtevät joka tapauksessa ulos. Kaappi ei luo kysyntää, se palvelee olemassa olevaa.
- Talossa toimii jo henkilöstöravintola, joka täyttyy. Silloin kaappi kilpailisi oman talonne ruokalan kanssa.
- Halutaan lämmin ja vaihtuva lounas päivittäin isolle porukalle. Se on keittiön työ.
- Kaapin lähellä ei ole paikkaa, jossa syödä. Laite ei ratkaise tilakysymystä.
- Piste sijaitsee niin kaukana, että sen täyttäminen vaatii oman matkan. Silloin reitin kustannus syö katteen — riippumatta siitä kuka pisteen omistaa.
Kysymykset, jotka kannattaa ratkaista ennen päätöstä
Nämä kannattaa käydä läpi kenen tahansa tarjoajan kanssa, myös meidän:
- Kuka vastaa tuotteista ja niiden merkinnöistä kuluttajalle päin — palveluntarjoaja vai toimipaikka?
- Kuka täyttää ja kuinka usein, ja mitä tapahtuu jos jokin loppuu kesken?
- Kuka maksaa sähkön ja verkkoyhteyden?
- Miten päiväykset seurataan ja kuka kantaa hävikin?
- Mitä tapahtuu laitteelle ja sopimukselle, jos toimipiste muuttaa tai suljetaan?
Ruokailutilaa koskevat työnantajan velvollisuudet ovat tästä erillinen kysymys, eivätkä ne ratkea laitevalinnalla suuntaan tai toiseen.